Rauli Virtasen matkassa Tšingis-kaanin ja hurjien suomalaisten jalanjäljillä

Julkaistu: 09.03.2020

Mongolia on taatusti erilainen elämys ja matkakohde – sen saimme kokea Lomalinjan Tšingis-kaanin Mongolia -matkalla elokuussa 2019 sinne, minne esimerkiksi puhelinyhteydet, sosiaalisesta mediasta puhumattakaan, eivät ulotu. Läsnä ovat vain luonto ja rauha.

Tykästyin Mongoliaan jo käydessäni siellä ensi kerran 1970-luvulla. Sittemmin olen retkeillyt tuossa aavikkojen ja vuoristojen maassa tekemässä lehtijuttuja sekä tv-dokumentteja YLE:lle.
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia
Tämän Lomalinjan matkan yhtenä innoittajana olivatkin hurjapäiset suomalaiset Mongolian tutkimusmatkailijat; maantieteilijä-valokuvaaja J.G. Granö (1882-1956) ja suurlähettiläs-kielitieteilijä G.J. Ramstedt (1873-1950), joiden elämästä ja työstä Mongoliassa kertovat dokumenttini kuuluvat matkaohjelman johdatukseen ennen kuin suuntaamme pääkaupungista Altain vuorille.

Mongoliasta tulee varmasti jokaiselle mieleen Tšingis-kaani – toki meille penkkiurheilijoille myös voimailulajien mongolialaiset mestarit. Mm. suomalaispainija Petra Olli on käynyt täällä harjoittelemassa.

Vaikka Ulaanbaatar ei kuulu maailman suosituimpiin pääkaupunkeihin, varsinkaan kaupungin talvi-ilman vuoksi, on paikka silti parin päivän museo- ja ostoskäyntien väärtti.
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia
Täällä Sukhbaatar-aukion laidalla olevan parlamenttitalon ulkoportaiden yläpäässä Tšingis-kaani, ja lähes yhtä kuuluisa Kublai-kaani, muistuttavat meitä paikastaan valloittajavaltakunnan historiassa. Erilaisista tapahtumistaan tunnettu aukio on saanut nimensä vuoden 1921 vallankumoussankarin Damdin Sukhbaatarin mukaan.

Mongolian historiasta ja kulttuurista upeita asuja ja koruja myöten kertova varsin vaikuttava kansallismuseo on vain parin sadan metrin päässä aukiolla olevasta Sukhbaatarin ratsastajapatsaalta.
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia
Hyvin syötyämme ja levättyämme jätämme pääkaupungin liikenneruuhkan entistä tietorikkaimpina. Lennämme suurten etäisyyksien maassa länteen, missä Mongolian, Kiinan ja Venäjän rajat kohtaavat Altain vuoristossa.

Sääolosuhteiden ja usein muuttuvien lentoaikataulujen mukaan laskeudumme Ölgiin tai vaihtoehtoisesti Hovdiin, molemmat Altain alueen kauppa- ja liikennekeskuksia. Näiden pikkukaupunkien monenkirjavissa basaareissa käy selväksi, että olemme Bayan Olgii-aluetta asuttavien sunnimuslimien, kazakkien mailla. Täältä onkin vilkkaat kauppa- ja liikenneyhteydet Altain länsipuolella sijaitsevaan Kazakstaniin.

Matkamme huippuelämysten kohde on aivan Kiinan vastaisella rajalla sijaitseva vuorten, järvien, jokien ja laidunmaiden komistama Chigertein/Chikhertein kansallispuisto. Menomatkalla sinne on halukkailla mahdollisuus uida upean maiseman keskellä olevassa Tolbo-järvessä.
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia
Chigertei-järven rannalla, siihen laskevan virran vieressä, meitä odottaa seuraavien päiviemme koti, jurttaleiri, jonka runsaslukuinen leirin henkilökunta on pystyttänyt varta vasten vierailuamme varten. Leiriin kuuluu viisi kahden hengen siistiä ja todella tilavaa jurttaa sekä ravintolajurtta, suihkuteltta ja käymäläteltta.
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia
Kodikkaan ravintolajurtan kamiinan äärellä huippukokki ja tarjoiluhenkilökunta pitävät huolen siitä, että happirikkaan patikoinnin jälkeen kukaan ei jää nälkäiseksi.
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia
Pelkkä oleskelu sähköttömässä jurttaleirissä ilman puhelinyhteyksiä tai televisiota sai monet ryhmämme matkailijat jopa toivomaan oleskeluun pidennystä ja siksi lisäsimme nyt ohjelmaan yhden päivän.

Neljään päivään emme nähneet alueella ketään muita matkailijoita. Täällä ei harvan asutuksen vuoksi myöskään herätä yöllä liikenteen tai musiikin ääniin. Jakit, kamelit ja hevoset ovat tavallisimpia kulkijoita – ja kuvauskohteita.

Rajoitetun ryhmäkoon vuoksi liikumme vain neljällä laadukkaalla maasturilla. Jokaisella matkalaisella on siten ikkunapaikka maisemaa ja sen kuvaamista silmällä pitäen.
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia
Tämä tienoo on rauhan ja luonnon ystävän paratiisi. Oppaamme ja häntä avustavat tarkkasilmäiset autonkuljettajat ovatkin melkoisia asiantuntijoita, mitä tulee alueen linnustoon haarahaukoista lähtien, tai nisäkkäisiin murmeleista ja maailman suurimmista villilampaista argaaleista komeasarvisiin Siperian vuorikauriisiin.
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia
Päivät kuluvat maastossa retkeillen jokaisen löytäessä omalle kunnolleen ja uteliaisuudelleen sopivan reitin ja vaikeusasteen. Niinpä esimerkiksi ystävämme Tuulikki pärjäsi vuorilla kainalosauvojen varassa vallan mainiosti.
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia
Matkan varrella toki tutustumme kazakkeihin, ja heidän elinkeinoihinsa. Hyvällä onnella, kuten viime elokuussa kävi, tavoitamme paikallisen kotkametsästäjän perheineen – juuri ennen kuin he ovat paimentolaisten tapaan muuttamassa kesäjurtasta talviasumuksiin.
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia
Lomalinja Tšingis-kaanin Mongolia

Toinen lentoyhteyksien päässä oleva Länsi-Mongolian kaupunki on moskeijain ja buddhalaistemppelien Hovd, missä yövymme ennen lentoa Ulaanbaatariin.

Paluumatkalla Ulaanbaatarissa tutustumme vielä vaikuttavaan, yli sadan munkin asuttamaan Gandanin buddhalaisluostariin sekä Bogd-kaanin vuosina 1893-1903 rakennuttamaan huikeaan talvipalatsiin ja sen aarteisiin.

Vaikka täällä yli sata vuotta sitten käyneet suomalaiset tutkimusmatkailijat eivät löytäneetkään yhteisiä kielellisiä juuria, niin kyllä mongoleihin tutustuvat suomalaiset havaintojeni mukaan tunnistavat paljossa sukulaissielunsa.

Terveisin Rauli Virtanen

***

Kirjoittaja on Lomalinjan asiantuntijaopas Rauli Virtanen – maailman kaikissa itsenäisissä valtioissa (194) käynyt ulkomaantoimittaja. Hän on kirjoittanut kuusi tietokirjaa ja toiminut Tampereen yliopiston emeritus vierailijaprofessorina. Virtanen on raportoinut maailman kriisi- ja konfliktialueilta viidellä vuosikymmenellä Vietnamin sodasta Syyriaan.

Tšingis-kaanin Mongolia – seuraava lähtö 12.-23.8.2020 >> Tutustu matkaan >>




Lomalinjan uutuudet ja suosikit

Uutuudet, suosituimmat matkat ja kohteet!
Tutustu kaikkiin uutuuksiin